SOKKA-hanke

Hanketta koordinoi Suomen Kansanopistoyhdistys ry. Kumppaneina hankkeessa ovat Bildningsalliansen, Opintokeskukset ry ja Itä-Suomen yliopisto. Hankkeessa tuotetaan vapaalle sivistystyölle ominaisen kokonaisvaltaisen, sosiaalipedagogisen ohjauksen prosessikuvaus ja työkalut sen toteuttamiseen. Pohjana prosessikuvauksessa on nuorisotyössä kehitetty ”myönteinen tunnistaminen”, joka perustuu tunnustuksen ja tunnistamisen teorioihin. Pohjois-Savon opisto osallistuu aktiivisesti hankesuunnitelman mukaiseen toimintaan. Hankkeeseen on kuulunut yhteisiä työpajapäiviä, jolloin hanketoimijat ovat syventyneet sosiaalipedagogisen ohjauksen kantaviin ajatuksiin ja verkostoituneet saman alan toimijoiden kanssa.

Tammi-maaliskuussa 2020 hankkeessa toteutettiin pilotointijakso, jolloin halukkaat hanketoimijat toteuttivat ja testasivat sosiaalipedagogisen ohjauksen mukaisia työtapoja ja menetelmiä organisaatioissaan ohjauksen TTT-prosessin (Tutustuminen – Tunnustaminen – Tukeminen) mukaisesti. Pilotoinnissa oli mukana kansanopistoista Alkio-opisto, Kredu, Kiteen kansanopisto, Norrvalla Folhögskola, Seurakuntaopisto ja Pohjois-Savon opisto sekä opintokeskuksista Kansalaisfoorumi, KSL-opintokeskus, Maaseudun sivistysliitto, Opintokeskus Visio, Työväen sivistysliitto ja Opintokeskus Sivis. Pilotointijakson jälkeen Itä-Suomen yliopiston taholta kerättiin jakson aikana raportoitu materiaali ja toteutettiin pilotoinnissa mukana olleiden toimijoiden haastattelut. Materiaalia tullaan hyödyntämään hankkeen lopputuotteen eli sosiaalipedagogisen ohjauksen prosessikuvauksen ja siihen liittyvän ohjauksen työkalupakin laatimisessa.

Suomen Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) hallinnoimassa Kuvako -hankkeessa (Kuvakommunikaatio vastaanottokeskuksissa) tavoitteena oli pyrkiä ratkaisemaan kommunikoinnin ongelmia tilanteissa, joissa turvapaikanhakijalla ja vastaanottokeskuksen työntekijöillä ei ole yhteistä kieltä. Hankkeessa tutkittiin, sovellettiin, testattiin mm. mobiilisovellusta opiston maahanmuuttajataustaisten aikuisten perusopetuksen opiskelijoiden kanssa ja kehitettiin kuvakommunikaatioon perustuvia menetelmiä, jotka ovat käytössä puhevammaisten kommunikaatiossa.

Kuvako-hankkeessa järjestettiin Pohjois-Savon opistolla yhteistyössä Humakin kanssa ”Graafinen symboli kommunikoinnissa” -seminaari. Hankkeesta ja sen tuloksista tiedotettiin sekä Humakin että opiston henkilöstöä ja opiskelijoita eri tilaisuuksissa. Hankkeesta kirjoitettiin artikkeli ja tehtiin julkaisu opiston ja Humakin yhteistyönä.

NEET-nuoret ja erityistä tukea tarvitsevat nuoret kansanopistoissa ja työpajoissa

Hankkeen taustalla oli huoli niistä nuorista, jotka eivät olleet koulutuksessa tai työelämässä. Viimeisten hallitusohjelmien keskeisinä tavoitteina on ollut parantaa nuorten työllisyyttä, koulutuksen läpäisyä sekä osallisuutta. Nämä tavoitteet olivat keskeisiä hallituksen kärkihankkeessa Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan. Hallituksen kärkihankkeiden tavoitteena oli kokeilla ja kehittää uusia malleja, joissa kehitettäisiin uudenlaisia palvelurakenteita ja toimijoiden yhteistyötä. 

Hankkeessa Kansanopistojen ja nuorten työpajojen palveluja ajateltiin voida yhdistää aiemmasta poikkeavalla tavalla uudenlaiseksi nuorille suunnattavaksi palvelukokonaisuudeksi. Humanistisen ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen mukaan kansanopistoilla ja työpajoilla oli useita toiminnallisia rajapintoja ja yhteistyörakenteiden hahmottamisella ajateltiin saavutettavan merkittävää lisäarvoa nuorten ohjauksessa opintoihin ja työelämään.

Hankkeen tavoitteena oli luoda uudenlainen palvelukokonaisuus, jossa yhdistettäisiin oppilaitosten ja työpajojen osaamista. Kokonaisuus suunnattiin erityisesti NEET-nuorille. Hankkeen tavoitteena olevan palvelumallin avulla pyrittiin saamaan nuoret koulutuksen ja työelämän piiriin tai toimimaan muulla tavalla aktiivisesti oman osallisuuden kehittämiseksi. Nuorten näkökulmasta rakennettavan uudenlaisen palvelukokonaisuuden tavoitteena oli tukea oppimisvalmiuksien kehittymistä, jatko-opintomahdollisuuksien paranemista, työllistymistä ja osallistumista yhteiskuntaan. Hankkeen tavoitteena oli yhdistää opinnollisuus ja työtoiminta nuorelle mielekkääksi ja osaamisen kehittymistä tukevaksi kokonaisuudeksi. Hankkeen avulla kartoitettiin toimivat yhteistyömallit ja toimijoiden osaaminen. Nuorille suunnattu palvelukokonaisuus suunniteltiin sisältävän esimerkiksi vapaan sivistystyön opintoja, työssä oppimista, perusopetuksen arvosanojen nostamista ja työhön harjaantumista.

Hankkeessa toteutettiin yksi kokeilu kansanopistojen ja työpajojen välillä siten, että muodostettiin kaksi kansanopisto-työpaja-paria, jotka rakensivat yhteistoimintaan perustuvan palvelukokonaisuuden NEET-nuorille tai muutoin syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Kokeilussa hyödynnettiin kansanopistojen ja työpajojen rajapinnaksi edellä mainitussa tutkimuksessa todettuja tekijöitä: sosiaalipedagogista otetta, yhteisöllisyyttä, toiminnallisuutta ja vuorovaikutuksellisuutta. Suunnittelutyön ja kokeilun perusteella muodostettiin kokonaisvaltainen malli, jossa molempien toimijoiden yhteistyö on jäsennetty. 

Hankkeen kokeilu rakennettiin noin kolmen kuukauden mittaiseksi moduuliksi ja kohdennettiin 15 nuoren ryhmälle. Nuorille tehtiin kullekin yksilöllinen etenemissuunnitelma, jossa yhdistyivät kansanopiston ja työpajan tarjoamat kokonaisuudet siten, että ne lomittuivat nuorelle luontevaksi kokonaisuudeksi. Hankkeen toimijoiden yhteistyön keskeisenä etuna oli mahdollisuus kohdentaa toimintaan työpaja-avustuksia, hankerahoja ja vapaan sivistystyön valtionosuuksia. Hankkeessa selvitettiin mallia, jolla eri resurssit saatiin palvelemaan yhtenäisenä kokonaisuutena nuorten tarpeita. 

Hanketta koordinoi Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry. Yhteistyökumppanina toimi Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Hankkeen toimintaa varten perustettiin ohjausryhmä, joka muodostettiin hankkeen koordinaattorin, yhteistyökumppanin ja kokeilun vastuuhenkilöistä.

Hankkeen keskeisin teema oli osaamisen arviointi. Hanke kohdentui asiakaslähtöisyyteen ja osaamisperustaisuuteen. Hankkeessa kehitettiin osaamisen arviointia asiakaslähtöisesti tavoitteena toiminnan tehostuminen, yksilöllisten opintopolkujen kehittyminen sekä tavoitteena työelämälle osaamisen arvioinnista muodostuva luonteva osa työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja osaamisesta kertovaa tietoa. Tavoitteena oli, että työelämässä oleva työvoimatarve ja käytännön osaaminen ja oppilaitoksissa tuotettava tietotaito kohtaisivat. Yhteistyössä kehitetiin tehokkaammin ja nopeammin osaavaa työvoimaa työmarkkinoille.

Kymmenen kansanopiston yhteistyöhankkeen painopiste oli osaamisen arvioinnissa sekä oppilaitoskohtaisissa kehittämiskohteissa, jotka tukivat osaamisen arvioinnin painopistettä ja osaamisen arvioinnin uudenlaisia tarkennettuja toimintaprosesseja. Yksilöllinen työpaikalla tapahtuva oppiminen vaati uudenlaista opettajuutta ja päämäärätietoista johtajuutta sekä vahvoja työelämäsuhteita. Muutoksen eteenpäin vieminen vaati oppilaitosten toimintaprosessien ja pedagogisten käytänteiden tarkastelua ja kehittämistä. Opettajilta kehittämistyö vaati muutosta resurssien käytössä ja pedagogisissa käytänteissä. Opiskelijalle uudet toimintamallit mm. avasivat uudenlaista osaamisen kartuttamisen kulttuuria ja edistivät tasa-arvoisempaa arviointia työelämässä. Osaamisen arvioinnin kehittyminen joustavoitti työelämään siirtymistä. Työelämälle osaamisen arvioinnin kehittyminen vapautti resursseja perustehtävän toteuttamiseen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen mielekkääksi kokemiseen.

Hankkeessa kehitettiin osaamisen arviointia ja siihen liittyviä toimintatapoja siten, että mahdollisimman suuri osa ammattitaidosta voitiin arvioida näyttöperusteisesti ensisijaisesti työpaikoilla. Hankkeessa yhtenäistettiin osaamisen arvioinnin käytäntöjä ja kehitettiin muuhun kuin arvioijien fyysiseen läsnäoloon perustuvia menetelmiä osaamisen arviointiin. Hankkeessa kehitettiin myös opetushenkilöstön ja työelämän arvioijien kriteeriperusteista arviointiosaamista.

Hanketta koordinoi Haapaveden Opisto ja hankkeen yhteistyökumppaneita olivat Etelä-Pohjanmaan opisto, Jyväskylän kristillinen opisto, Kankaanpään opisto, Kanneljärven opisto, Kaustisen Evankelinen opisto, Peräpohjolan opisto, Rovala-opisto, Pohjois-Savon opisto ja Keski-Suomen opisto. Muita yhteistyökumppaneita olivat oppilaitoskohtaiset aktiiviset työelämäverkostot kuten erilaiset yhdistykset, yritykset ja kunnalliset toimijat.